Suomalaiset tekivät Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna huikeat 8,5 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Suuri osa matkoista tehdään kesäaikaan. Matkalla kuluu aina rahaa ja näin lomakauden keskellä onkin hyvä virkistää muistia, mitä ulkomailla maksaessa kannattaa huomioida. Pärjääkö lomalla kortilla vai tarvitseeko edelleen käteistä? Onko korttimaksaminen turvallista? Entä kannattaako rahaa vaihtaa etukäteen?

Kortti vai käteinen?

Vaikka käteisen käyttö vähenee jatkuvasti niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa, on sen käyttö muualla edelleen merkittävässä asemassa. Ei tarvitse lähteä Keski-Eurooppa pidemmälle, kun ilman käteistä joutuu jo ongelmiin. Ranskassa kahviloissa, leipomoissa ja lehtikioskeissa törmää päivittäin kyltteihin ”Paiement par carte bancaire accepté à partir de 15 euros” – korttimaksut hyväksytään vain 15 eurosta ylöspäin. Lisäksi monissa paikoissa korttimaksu ei ole ollenkaan mahdollista. Toisaalta esimerkiksi Lontoossa joukkoliikenteessä voi maksaa kätevästi lähimaksulla ja Tukholmassa klassisella Dramatenin terassilla käteistä ei oteta maksuvälineenä enää edes vastaan. Kortin käyttömahdollisuudet vaihtelevat paljon maasta ja kaupungista riippuen. Ennen matkaa kannattaakin yrittää selvittää, kuinka hyvin kortilla voi lomakohteessa maksaa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi edelleen pitää, että käteistä kannattaa ottaa mukaan vähintään sen verran, että pääsee ainakin lentokentältä hotellille.

EU-maissa käteistä rahaa voi nostaa paikan päällä automaatista samoilla ehdoilla kuin kotimaassa. Pankki ei siis saa veloittaa toisessa EU-maassa suoritetusta automaattinostosta suurempaa palvelumaksua kuin kotimaassa suoritetusta samansuuruisesta euromääräisestä automaattinostosta. Suomalaisten pankkien hinnastojen mukaan debit-veloitukset ovat yleensä maksuttomia. Joissain pankeissa maksuttomuutta on kuitenkin rajattu esimerkiksi siten, että kuukausittain tietty määrä nostoja on maksuttomia ja lopuista nostoista veloitetaan hinnaston mukainen maksu. Credit-puolen nostoista peritään pääsääntöisesti aina palvelumaksu, joka on yleensä aina debit-puolen maksua korkeampi. Vaikka EU-maissa automaattinostoista tai maksamisesta ei peritä erityisiä lisäkuluja, on hyvä huomioida, että euroalueen ulkopuolella valuuttakurssin muuntamiseen liittyvät kulut vaikuttavat aina loppusummaan.

Missä valuutassa ostokset kannattaa maksaa?

Maksaminen kortilla on usein kätevä ja edullinen tapa maksaa. Kun maksaa kortilla euroalueen ulkopuolella, kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, millä valuutalla ostokset maksaa. Asiakkaan on usein mahdollista valita veloitetaanko ostos euroissa vai paikallisessa valuutassa. Tällöin kannattaa aina valita paikallinen valuutta. Jos valuuttaa ei pyydetä erikseen valitsemaan, vaan euro tarjotaan ”ainoana” vaihtoehtona, kannattaa erikseen pyytää, että veloitus tehdään paikallisessa valuutassa. Kun korttimaksu tapahtuu paikallisessa valuutassa, luottokorttia veloitetaan (pankin tai) luottoyhtiön päiväkohtaisen tukkukurssin mukaan. Paikallisen valuutan sääntö pätee myös käteisnostoja tehdessä. Automaatti saattaa tarjota käteistä euromuunnoksen kautta oman kortin tukkukurssin sijaan. Jos pankkiautomaatti pyytää valitsemaan ”with or without currency conversion?” kannattaa muistaa, että nostaminen ilman muunnosta on yleensä edullisempaa.

Valuutan vaihto

Automaattinostoista toisessa EU-maassa ei veloiteta enempää kuin kotimaassa, joten EU-maissa matkaillessa käteistä on usein järkevä nostaa paikan päällä tarpeen mukaan. Jos matkustaa EU:n ulkopuolelle ja aikoo vaihtaa valuuttaa, kannattaa etukäteen suunnitella missä ja kuinka paljon valuuttaa vaihtaa. Valuutan muuntamisesta veloitettavissa maksuissa hinta perustuu kunkin maksupalveluntarjoajan kaupalliseen päätökseen. Esimerkiksi rahanvaihtopisteissä, jotka sijaitsevat lentoasemilla tai turistien suosimissa paikoissa, maksut voivat olla korkeampia. Voikin olla kannattavaa vaihtaa matkavaluuttaa omassa pankissa jo ennen matkaa, sillä kurssi saattaa olla parempi kuin esimerkiksi lentokentällä tai kohdemaassa.

Onko kortin käyttö ulkomailla turvallista?

Korttimaksaminen on turvallista, kunhan korttia käyttää ja säilyttää huolellisesti ja oikein. Tunnuslukua ei tietenkään saa säilyttää lompakossa kortin kanssa ja tunnuslukua näppäillessä on syytä suojata tilannetta toisella kädellä, käsilaukulla tai vaikka lompakolla, ettei olan yli kurkkiva voi nähdä minkä tunnusluvun näppäilee. Kortin mahdollisesta katoamisesta on ilmoitettava viipymättä ja katoamisilmoituksia vastaanottavat puhelinnumerot on hyvä tallentaa puhelimeen tai muuhun kätevään paikkaan, jotta ne tarvittaessa heti löytää.

Kun maksaa kortilla esimerkiksi ravintolassa tai nostaa rahaa automaatista, summa on aina hyvä varmistaa ennen maksun hyväksymistä. Kuitit on järkevä säilyttää laskun tarkistusta varten ja myös epäonnistuneesta maksutapahtumasta kannattaa pyytää kuitti. Jos veloituksissa ilmenee epäselvyyksiä, kannattaa ottaa yhteyttää pankkiin.

Turvarajat

Korttimaksamisen turvallisuuteen voi vaikuttaa myös kortille asetettavilla turvarajoilla. Kortin vuorokausikohtaiset käyttörajat voi yleensä määritellä erikseen ostoille, verkko-ostoille ja käteisnostoille. Nostorajojen lisäksi myös maarajaukset on hyvä tarkistaa ja päivittää ennen ja jälkeen matkan. Muutoksia turvarajoihin voi yleensä tehdä verkkopankissa veloituksetta, joten rajoja voi muuttaa yksinkertaisesti myös matkan aikana. Myös tilitapahtumia kannattaa seurata säännöllisesti matkan aikana mahdollisten väärinkäytöksien havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi.

Ota mukaan enemmän kuin yksi kortti

Aina on olemassa riski, että maksukortti katoaa tai, että se varastetaan. Etenkin pidemmille matkoille onkin hyvä varata mukaan useampi kuin yksi maksukortti. Kortit kannattaa säilyttää toisistaan erillään ja toista korttia on hyvä säilyttää vaikka hotellin tallelokerossa. Jos mahdollista, kannattaa matkalle valita mukaan kaksi eri luottokorttiyhtiön korttia; esimerkiksi yksi Visa ja yksi Mastercard. Jos toinen maksujärjestelmä kaatuu, toinen toivottavasti toimii.

Artikkelin on kirjoittanut FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan asiantuntija Oona Rissanen.